”Tein joskus töitä pariskunnan kanssa, jonka lapsi oli menehtynyt. He sanoivat, että vuoteen kukaan ei soittanut tai käynyt kylässä”, kertoo kriisityöntekijä ja pari- ja perhepsykoterapeutti Veli-Matti Husso.
”Se on tosi raskasta kriisissä olevalle. Hänet jätetään yksin kriisinsä kanssa.”
Katoamistempun tehneet ystävät eivät todennäköisesti tarkoita pahaa. He eivät vain tiedä, mitä tehdä tai sanoa ja ratkaisevat huolensa vaikenemalla.
”Liian usein ajattelemme, että meidän pitää ratkaista toisen paha olo. Siihen ei kukaan toinen pysty.”