Lukionsa syksyllä aloittaville Heta Korhonen haluaa sanoa, että lukiossa menestyminen vaatii työtä, mutta myös rennosti pitää välillä ottaa.
– Ei kannata polttaa itseään loppuun lukiovuosien aikana, koska elämää on vielä tosi paljon edessä.
Tuomas Rikkonen kehottaa opiskelemaan hyvissä ajoin lukion alusta asti ja tekemään kunkin kurssin läksyt, jotta kirjoituksiin valmistautumista ei tarvitse yrittää viime tingassa.
– Kyllä sen sitten huomaa, jos ei ole kursseilla tehnyt mitään. Ei kannata sluibailla ja löysäillä kahta ensimmäistä vuotta ja sitten kolmantena tajuta, että tässä pitäisi nyt lukea kirjoituksiin, hän sanoo.
Lakkiaislauantaina juhliminen jää sekä Korhosen että Rikkosen osalta pienimuotoiseksi koronavarotoimien vuoksi, mutta kumpikin toivoo voivansa järjestää isommat juhlat myöhemmin kesällä, jos koronatilanne ja rokotusten eteneminen sallivat.
Syksyllä Rikkosen tie vie Yhdysvaltoihin Oklahomaan opiskelemaan kauppatieteitä ja pelaamaan tennistä. Korhonen haki muutamaa jatko-opiskelupaikkaa maantiedon parissa, mutta päätti pitää välivuoden saatuaan Luumäeltä töitä koulunkäynnin ohjaajana.
– Sinänsä tuntemukset ovat tosi haikeat. Jännityksellä odotan uutta elämänvaihetta; on hauska päästä näkemään, mitä se tuo tullessaan, Korhonen sanoo.
Luonnontieteiden painotus korkeakouluvalinnoissa hiertää
Vuonna 2020 korkeakoulupaikkojen jakotapaa muutettiin niin, että aiempaa huomattavasti suurempi osa paikoista jaetaan ylioppilastodistuksen perusteella. Muutosta on kritisoitu varsinkin siitä, että koska valintapisteytyksessä huomioidaan eri aineiden kurssien määrä, esimerkiksi eniten kursseja sisältävästä pitkästä matematiikasta saa myös eniten valintapisteitä, hakipa sitten opiskelemaan kemiaa, venäjää tai teologiaa.
Sekä Korhonen että Rikkonen pitävät todistusvalinnan painottamista sinänsä ihan hyvänä ideana, mutta juuri luonnontiedeaineiden korostunut painoarvo herättää närää.
– Se on vähän harmi, että kun fysiikka ja pitkä matikka ovat ne, mitä suositellaan, minultakin jäi saksan opiskelu kesken. Siihen ei jäänyt aikaa, eikä ollut järkeä ryhtyä sitä kirjoittamaan, koska lyhyellä saksalla ei ole mitään painoarvoa (jatko-opintoihin pääsyn) kannalta, Korhonen kertoo.
Hän katsoo, että esimerkiksi yhteiskuntatieteitä opiskelemaan haettaessa pitäisi painottaa enemmän siihen suoraan liittyviä aineita sen sijaan, että vaikkapa fysiikastakin saisi paljon pisteitä vain työlään kurssimäärän vuoksi.
Rikkonen on samoilla linjoilla.
– Yhteiskuntaopille, historialle ja tällaisille pitäisi antaa enemmän arvostusta, ei niitäkään ole helppoa kirjoittaa hyvin, Rikkonen sanoo.