Saman kulman tärkeyttä korostavat myös Price & Donne (1997), joiden havaintojen mukaan kolmesta satulaputken kulmasta (68,° 74° ja 80°) optimaalisin hapenkulutuksen kannalta oli 80° kulma, jota käytettäessä hapenkulutus oli n. 4% matalampi kuin esimerkiksi 74° kulmalla.
Kolmas, ja kenties triathlonin kannalta keskeisin tutkimustulos on kuitenkin Garsiden & Doranin (2000) tutkimus ajoasennon vaikutuksista pyöräilyn jälkeiseen 10km:n juoksuun. He laittoivat koehenkilöt tekemään 40km:n aika-ajosuorituksen polkupyöräergometrillä kahdella eri satulaputken kulmalla (73° ja 81°), jonka jälkeen he juoksivat 10km:n juoksun juoksumatolla.
Tulokset ovat erittäin lupaavat, sillä keskimäärin testihenkilöt suoriutuivat tästä 40+10km:n kombinaatiosta n. 5min (1.50 vs. 1.45) nopeammin käyttämällä jyrkempää 81° kulmaa. Osa ajansäästöstä tuli itse pyöräilyssä (1-3min), kun taas suurin osa ajasta säästyi nimenomaan juoksun ensimmäisellä 5km:n osuudella (2-4min). Huomionarvoista on myös se, että koehenkilöt eivät olleet käyttäneet jyrkkää kulmaa pyörässään aiemmin, joten tottumus ei myöskään selitä tuloksia.
Tästä voidaan siis päätellä, että triathlonistin tulisi pyrkiä jyrkähköön, n. 78-80° satulaputken kulmaan, ja tällä tarkoitetaan nimenomaan efektiivistä kulmaa, jota on jo edellä käsitelty. Pääasiassa tämä tarkoittaa sitä, että satulasta riippuen, sen kärjen tulee olla n. 0-5cm kampien keskiöstä vedetyn pystylinjan takapuolella.